Pitkät hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana palveluksessa. Sen sijaan partaa tai viiksiä ei edelleenkään sallita. Myös varusmies-termi pysyy.

Puolustusvoimat aikoo sallia heinäkuun alusta lähtien pidemmät hiukset varusmiehillä. Päätös kaikille yhtenäisestä hiusmallista pohjautuu jo nykyisin käytössä olevaan ohjeistukseen naisten hiusten pituudesta.

– Päivityksen yhteydessä todettiin, ettei hiusten pituus vaikuta sotilaan suorituskykyyn. Palveluksessa pitkät hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana. Pidempi hiusmalli ei ole Puolustusvoimissa uusi asia, vaan ohjeistettu hiusmalli on vaihdellut eri vuosikymmeninä, Puolustusvoimien maanantaina julkaisemassa tiedotteessa todetaan.

Päätös sallia pidemmät hiukset varusmiespalveluksessa liittyy Puolustusvoimien perinteisen Yleisen palvelusohjesäännön (YLPALVO) päivitykseen. Uusi päivitetty ohjesääntö otetaan käyttöön 1. heinäkuuta, ja se kumoaa vuodelta 2017 peräisin olevan aiemman version. Puolustusvoimien mukaan uusi palvelusohjesääntö huomioi esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden ja edistää tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden toteutumista.

Päivitystyö palvelusohjesäännön uusimiseksi käynnistettiin jo vuonna 2024, ja siihen sisältyi muun muassa useita lausuntokierroksia. Päivityksessä harkittiin myös ”yksilön identiteettiin ja sen ilmentämiseen liittyviä muutoksia”, jotka olisivat sallineet myös parran ja viikset kaikille. Puolustusvoimien mukaan niitä ei kuitenkaan sisällytetty ohjesääntöön ”muutoksen laajuuden ja mahdollisten vaikeasti ennakoitavien vaikutusten vuoksi”.

– Parran, viiksien ja sotilaspukuun kuulumattomien päähineiden osalta poikkeaminen ohjeistuksesta on mahdollista erityisistä perustelluista syistä.

Häirintää kitketään

Pukeutumisen ja ulkoasun ohjeistuksien lisäksi myös epäasialliseen käytökseen ja siihen puuttumiseen liittyvää ohjeistusta on uudessa ohjesäännössä tarkennettu muun muassa häirinnän, kiusaamisen ja simputuksen määritelmien sekä yhteismajoitukseen ja epäasialliseen puhetapaan liittyvien ohjeiden osalta.

– Ohjesäännössä näkyy toimintaympäristön ja maailman muutos, ja se heijastaa Puolustusvoimien sitoutumista tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen. Se ohjaa arjen toimintaa velvoittaen sellaiseen käytökseen, joka edustaa Puolustusvoimien arvoja. Ohjesääntö nojaa edelleen vahvasti suomalaiseen sotilasperinteeseen, jossa korostuvat perinteiset tavat, hyvä käytös ja kunnia, Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari kertoo uudistuksesta tiedotteessa.

Ohjesäännössä on Puolustusvoimien mukaan nyt kokonaan uusi luku, jossa huomioidaan Nato-jäsenyyden vaikutukset sekä yhteistoiminta liittolaisten kanssa ja kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi muihin lukuihin ja puhutteluesimerkkeihin on lisätty kansainväliseen toimintaan liittyviä täsmennyksiä.

– Turvallisuusympäristön kehitys on huomioitu siten, että nopeita, laajoja ja moninaisia sekä vaikeasti ennakoitavia seurannaisvaikutuksia sisältäviä muutoksia on vältetty. Epävarmassa ja vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä tilanteet ja ajat voivat muuttua nopeasti, ja ohjesäännön on tuettava harkintaa ja oltava sovellettavissa joustavasti, tiedotteessa kerrotaan.

Varusmies-termi pysyy

Palvelusohjesäännön uudistamisesta huolimatta perinteiset varusmies- ja varusmiespalvelus -termit pysyvät käytössä. Sama koskee myös termiä esimies. Puolustusvoimat kertoo, että sukupuolineutraalin termistön käyttöönottoa selvitettiin ja harkittiin osana päivitystyötä. Perinteiset termit päädyttiin kuitenkin säilyttämään, jotta ohjesääntö olisi yhtenäinen lainsäädännön kanssa ja koska termien muutos olisi ollut laaja.

Uusi versio jakautuu kahteen osaan, jotka korvaavat aiemmin mukana olleita sotilaallisiin tilaisuuksiin liittyviä lukuja ja liitteitä. Uudet osat ovat Yleinen palvelusohjesääntö ja Sotilaallisten tilaisuuksien opas. Näistä Yleinen palvelusohjesääntö annetaan sotilaskäskynä, ja se on velvoittava. Sotilaallisten tilaisuuksien opas on puolestaan ohjeistava.

Henkilöstöpäällikkö Saaren mukaan palvelusohjesäännön päivitys tehtiin vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa.

– Päivitystyön yhteydessä kuultiin eri tahoja ja seurattiin yhteiskunnallisia keskusteluja, jotta ohjesääntö vastaisi mahdollisimman hyvin henkilöstön ja yhteiskunnan tarpeisiin. Joitakin tarkastelussa olleita muutoksia ei päädytty tekemään esimerkiksi niiden laajuudesta johtuen. Tarkoituksena on, että ohjesääntö säilyy selkeänä, helposti sovellettavana ja pitkäikäisenä kokonaisuutena, koska se on velvoittava.

Puolustusvoimat kertoo, että Yleisestä palvelusohjesäännöstä aiotaan kerätä palautetta ja havaintoja, joiden perusteella siihen voi tulla vielä muutoksia. Sotilaallisten tilaisuuksien opas päivitetään palautteen perusteella vuoden 2026 aikana.