Esko Kovero, 68, ei aio luopua Ismo Laitelasta – paljastaa syyn

Esko Kovero, 68, ei aio luopua Ismo Laitelan roolista eläkeiän kynnykselläkään.

Näyttelijä Esko Koveron, 68, olisi jo mahdollista jäädä eläkkeelle. Se ei kuulu hänen suunnitelmiinsa. Ikä on Koverolle vain numero.

– Olen kuullut usein näyttelijöiden sanovan, että heidän suurin toiveensa on kuolla näyttämölle, Kovero naurahtaa.

– Mutta faktahan on se, ettei täällä kukaan ikuisesti ole. Se pitää vaan hyväksyä ja elää niillä pelimerkeillä. Silloin tämä elon valssi on helpompaa ja mukavampaa, kun menee oikeilla askelilla eteenpäin, hän sanoo.

Kovero on näytellyt Salatut elämät -sarjassa vuodesta 1999 lähtien Ismo Laitelaa, eikä loppua näy.

– Jos vaan fysiikka ja muisti pelaa, niin tämähän on hyvää sudokua. Tässä on paljon hyvää. Pysyy virkeänä.

– Parempi se on kuin olla sohvan pohjalla löhöämässä. Tämä on sellaista mielekästä tekemistä. Vierivä kivi ei niin nopeasti sammaloidu, Kovero pohtii tulevaa.

Sarjasta on tullut hänelle elämäntyö. Kovero on ollut kuvauksista poissa vain kuvaustaukojen verran. Paluu on tuntunut aina paluulta kotiin.

– Kun tulemme aina syksyllä takaisin, se tuntuu siltä, kuin kotiin tulisi – tai silloin, jos on ollut vähän aikaa poissa ja tulee takaisin. Tämä on muodostunut sellaiseksi turvasatamaksi.

Kovero ei ole kyllästynyt Salkkareiden tekemiseen tai Ismo Laitelaan, vaikka sarjaa on tehty jo 27 vuoden ajan.

– Ei täällä ole pakko olla, jos tuntuu siltä, että on sarvi otsassa tai alkaa kenkuttamaan. Sitten voi vaihtaa maisemaa. Minulle tämä on sopinut. Tässä on täsmälliset kellonajat ja tiedämme, missä kuljetaan. Tämä toimii kuin junan vessa. Ja pakkohan sen on toimiakin, kun kuvaamme jakson päivässä, Kovero sanoo.

– Ja Ismon roolissa pystyy tekemään kaikkia. Mikään ei ole tälle roolihahmolle vierasta. Kiitos jälleen käsikirjoittajille siinä mielessä. Hänelle tapahtuu aina uusia asioita.

Kovero kertoo, että käsikirjoittajien pöydältä ei tule juuri koskaan mitään sellaista, mihin hän ei suostuisi. Villeimmätkin ideat tuntuvat hänestä vain hyvältä haasteelta.

Ei katso Salkkareita

Kovero kertoo, että katsojien kestosuosikki Ismon hokemista on tokaisu pesäpallomaila. Käsitteeksi muodostunut hokema on peräisin 2000-luvun alusta, jolloin Ismo heilui Pihlajakadulla pesäpallomaila kädessään uhaten ja puolustaen milloin mitäkin.

Kovero ei itse katso Salkkareita. Hän kokee haasteelliseksi katsoa omaa työtään, sillä hän katsoo omaa näyttelemistään kriittisellä silmällä.

– Se ei ole aina miellyttävä kokemus, josta aina voisi nauttia. Joskus on hauskoja kohtauksia, kiitos hyvien vastakollegojen. Joillekin kohtauksille pystyy nauramaan ja ajattelemaan, että tämähän meni ihan hyvin.

– Itse katsoo omaa työtään pirun tarkkaan ja pohtii, miksen tehnyt näin tätä.

Kesäsuunnitelmia

Vaikka televisiotyö on Koverosta antoisaa, hän nimeää teatterityön jokaisen näyttelijän kuningaslajiksi. Tänä kesänä Kovero ohjaa kesäteatterinäytelmän Nelinpeli Kangasalalla.

Kangasala on lähellä hänen kotikaupunkiaan Tamperetta. Kovero ajoi 15 vuoden ajan Tampereelta töihin Helsinkiin ja takaisin. Iän myötä oli hankittava asunto myös Helsingistä.

Kesällä Kovero suuntaa kolmanteen ilmansuuntaan, eli synnyinseudulleen Pohjois-Karjalaan. Outokummusta kotoisin oleva Kovero kehuu paikkakunnan kalastusvesiä. Hänellä on Outokummussa hyvin varusteltu mökki veden rannalla. Kesä kuluu mökin rantasaunalla akkuja ladatessa ja nauttiessa.

– Ei tarvitse tehdä mitään ja voi pistää kaikki helvetin koneet kiinni. Saa olla veden äärellä, Kovero tunnelmoi.

Related Posts

Vesa, 22, ei saa koskaan varmasti tietää, mitä keskellä yötä tapahtui: Putosi neljännen kerroksen parvekkeelta betoniin ja selvisi

### Osa 2

Isäni ei saattanut minua käytävää pitkin… Joten mies, jota hän eniten pelkäsi, teki niin

Naapurini tuli kotiin huonoilta treffeiltä… Sitten hän kysyi,…

EI OLE LAHJOJA, EI PUHELUJA, EI MITÄÄN VIIDENTENÄ PERÄKKÄISENÄ SYNTYMÄPÄIVÄNÄ, SITTEN NÄIN SISKORINI

Isäni eläkegrillijuhlissa annoin hänelle Rolexin, johon oli kaiverrettu “Kiitos kaikesta”, mutta isä

Siskoni odotti, kunnes 300 vierasta oli katsomassa, ennen kuin hän otti mikrofonin ja paljasti odottavansa mieheni vauvaa. Kaikki odottivat minun romahtavan, mutta hymyilin ja sanoin: “Täydellinen ajoitus.” Hän ei tiennyt, että joku yleisössä oli seurannut häntä viikkoja.

Jouluna poikani katsoi minua silmiin ja sanoi: “Väärä talo.” Myöhemmin samana iltana kuulin hänen nauravan puhelimessa minulle: “Raha ei voi ostaa hänelle paikkaa täältä.” Pysyin hiljaa, katkaisin kaikki siirrot ja heräsin 25 epätoivoiseen vastaamattomaan puheluun.

Menin appivanhempieni luokse 9 kiloa rapuja mukanani, kunnes kälyni valitti niiden olevan liian pieniä ja anoppini vaati minua vaihtamaan ne. Vein ne hiljaa jonnekin muualle, ja kolme tuntia myöhemmin heidän paniikkinsa alkoi.

Lumimyrskyn aikana kuusivuotias pojanpoikani soitti minulle itkien ja aneli apua. Kun saavuin tyttäreni luo, vävyni seisoi oviaukossa ja väitti kaiken olevan hyvin. Mutta yksi nopea vilkaisu oven läpi paljasti jotain, mitä hän ei selvästikään halunnut minun näkevän.

Isäni luuli VIP-kutsun tehneen hänestä koskemattoman Valkoisen talon seremoniassa. Hän virnisti ja sanoi, etten ollut kutsuttu. Mutta kun hiljaa annoin kutsuni emännälle, yksi QR-koodin skannaus muutti kaiken. Hän jähmettyi, katsoi amiraalia ja sanoi: “Herra… hän on saapunut.”

Tyttäreni kutsui minut joulupäivälliselle. Pöydässä istui mies puvussa. Kun kysyin…

Veljentyttäreni vanhemmat kuolivat traagisessa auto-onnettomuudessa hänen ollessaan nuori. Kukaan sukulaisistamme ei ollut halukas ottamaan häntä luokseen…

Missä olet, kyvytön? Ruoka ei ole valmista! Tyttäreni huusi – mutta hänellä ei ollut aavistustakaan… ”Missä olet, häpeämätön kyvytön?! Ne 20 ihmistä, jotka kutsuin, ovat jo täällä, eikä ruoka ole valmista!” Tyttäreni huusi jouluaattona kaikkien kuullen. Mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä oli tapahtumassa…

Olin juuri puhunut sisarpuoleni kanssa, mutta unohdin lopettaa puhelun, ja tuo virhe pelasti minut perheeltäni. Olin juuri lopettanut puhelun sisareni kanssa, mutta unohdin lopettaa puhelun. Puhelu jatkui tasan 7 minuuttia ja 38 sekuntia, ja se, mitä kuulin äitipuoleni ja sisareni välillä, pelasti minut…

Varasin 2 800 dollarin paikan poikani syntymäpäiville. Kun saavuimme, kyltissä luki: “Hyvää 8. syntymäpäivää, Lily!” Tyttöystäväni tytär kohautti olkapäitään: “Hän voi saada sen ensi vuonna – hän todella halusi tämän.” Poikani kuiskasi: “Ei hätää, isä.” Kävelin ulos sanomatta sanaakaan ja peruutin kaikki tulevat maksut. Keskiyöhön mennessä koko ryhmäkeskustelu räjähti…

Likaiset poliisit pahoinpitelivät tytärtäni kunnes hän menetti silmänsä – hänen Navy SEAL -isänsä pakotti heidät menettämään arvomerkkinsä.

Mies hukkui Salossa uimarannalla – Oli leikkimässä lapsensa kanssa

Jengi poltti tyttäreni elävältä kotimme edessä – hänen isällään, joka oli armeijan partiolainen, oli enää viikko lomaa jäljellä.

Jani Mäkelä kieltäytyi kutsusta Erikoisjoukkojen kuvauksiin – tässä syy

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

error: Content is protected !!